Indiedays Inspiration ja Blog Awards – 800 kilometria päivässä sisältäen hervotonta hepulointia



Ahhahaa että oli hauska viikonloppu. Siis aivan hervotonta. Mutta mitä muuta voi olettaa, kun kaksi suu vaahdossa kälkättävää savolaista lähtee päiväksi Helsinkiin? Eihän siitä muuta voi tulla kuin hulvaton ja unohtumaton reissu. Vatsalihakset on ainakin tikis nyt, voin kertoa. 

Lähdettiin Helenan kanssa ajelemaan isolle kirkolle lauantaina aikaisin aamusta, sillä tiedossa oli Indiedays Inspiration Day sekä ID Blog Awards. Aikaisesta startista huolimatta tuli jo melkein kiire, sillä matkalla pysähdyttiin huoltoasemalle laittautumaan ihmisen näköiseksi ja vaihtamaan vaatteita (koska en todellakaan istu autossa 400 kilometriä farkuissa!). Tai no, Helena laittoi ripsiväriä ja letitti hiuksensa ja minä tuskailin about 40 minuuttia oman naamani kanssa. Helenalla oli pieni meikkipussi pienessä kassissa mukana, itselläni oli pyörillä vedettävä matkalaukku. :D Ahhahaa oon minä kyllä. Perillekin löydettiin eikä edes hortoiltu pahasti, vaikka ei toteltu navigaattoria Itäkeskukseen ajaessa. Metrolla selvisimme Kamppiin ja hetken eksymisen jälkeen löysimme myös sen Maxinen, joka siis sijaitsi myös siellä Kampissa. Toki me käveltiin kadulla puhelimen navigointisovelluksen kanssa ihan jossain muualla. Pakko oli laittaa äänet pois päältä, ei hävettäny ei. 







Päivätapahtumassa suunnattiin ensimmäisenä syömään, totta kai. Herkkuja oli erilaisia ja santsattiin muutamaan kertaan (ahh macaronit!). Fresitaa ja viinejä olisi ollut tarjolla ihan pämpättäväksi asti, mutta me tyydyttiin muutamaan koko päivän aikana. Olihan meidän ajettava vielä yöllä takaisin kotiin se 400 kilometriä, ziisös. Inspiration Dayssa kierreltiin ja nähtiin joitain tuttuja sekä tutustuttiin uusiin ihmisiin. Maria oli aivan ihana tyyppi, huippua oli tavata hänet! Kevyesti oli muuten tanttafiilis pitkien ihmisten vieressä, kuva näyttänee mistä puhun. :D







Päivätapahtumasta lähdimme valmistautumaan illan gaalaa varten. Koska olen minä ja maailman nopein laittautuja, keksimme mahti-idean siirtyä Itäkeskuksen uimahalliin laittautumista varten. Kyllä, luit oikein. Menimme uimahallin pukuhuoneeseen meikkaamaan ja laittamaan hiuksia, ihan asioikseen. Pohdin jopa suihkussa käyntiä (en sentään uimista, jestas liikuntaa!) mutta tyydyin sitten vain kihartamaan hiukset. Jälleen kerran mulla meni laittautumiseen törkeän pitkään, kun Helena vain vähän korjaili meikkiä ja odotti seuraavan tunnin mun valmistumista että laittaisin hänelle nutturan (joka oli muuten btw pään kokoinen, koska hänellä sitä tukkaa on ihan riittävästi :D). Myöhemmin toki tajuttiin se perinteinen, eli ois voinu toki ajatella. Ois voinu mennä esim. Fressille laittautumaan, oltaisiin päästy meidän korteilla sinne ilmaiseksi ja Fressikin oli siinä päivätapahtuma- ja iltatapahtumapaikkojen välissä... :D Mutta niin. Aina se ois voinu. No, tulipahan taas naurettua sillekin.

Gaalassa taas syötiin, käytiin kuvattavana ja hurrattiin Otolle hienon voiton johdosta. Lähdettiin kuitenkin fresitojemme jälkeen kuvaamaan asuja ”niille idyllisille pikkukujille”, joita ei sitten jaksettu kuitenkaan etsiä tappokorkkareinemme vaan ensimmäinen kuvauspaikkamme olikin sitten idyllinen kahden metrin pätkä tiiliseinää apteekin ikkunoiden välissä. :’D Joku ohikulkijakin tuli siihen ”hei ota kuva tästä pulsaripummista ja posemuijasta!” ja siinä sitä sitten kaverikuva väännettiin.  Ahhahaa että oli hervotonta. Seuraava kuvauspaikka olikin sitten vähän fiksumpi aukio, toki silloinkin ois voinu kiinnittää huomiota siihen eriteläiskään tiiliseinässä ennen kuin on kuvannut sen 150 otosta… :D Kyllä sitä taas huomasi että ei ole todellakaan mikään malli (vaikka siis posemuija ilmeisesti olenkin). Ei ole sitä mallin vartaloa (köh 160cm tässä hei) eikä myöskään niitä asentoja. Niistä vajaasta 200 kuvasta yksi, siis YKSI, oli sellainen että sen kehtasin tähän laittaa. Mekko oli ihana Lumoan* ja tukka oli ihan kivasti (sietääkin, kun sitä niin hartaudella pöyhin lehmännuolemasta fiiliksestään), mutta on se vaan hankalaa näyttää ihmiseltä kuvissa. En tajua miten porukka onnistuu aina päivänasu-kuvissa, kaikki kunnia heille!



mekko: Lumoan*



Iltapala ennen kotiinlähtöä



Kyllä oli semmonen reissu että. Ihan jäätävää repeilyä ja hysteeristä kyyneleet silmissä hepulointia, hieman jos alkoi väsymys painaa. Kotona oltiin aamuyöllä neljän aikaan, monta itsemurhakandidaattipupua (onneksi yksikään ei onnistunut, koska minua aina surettaa raatoparat teiden varsilla!) ja yhtä vyötiäisepäilyä (kyllä) myöhemmin. Googlen hakuhistoriassa oli ”helsingin liikenne” ja ”itäkeskuksen parkki” sekä yksi ”kuinka paljon hirvi painaa” haku, joka aiheutti jälleen osaltaan hekotusta. Reilu 20 tuntia huippumahtavaa reissua treenasi vatsalihaksia sekä aiheutti poskiin jomotuksen jatkuvasta hymyilystä, mutta voi että oli niin parasta. Ehdottomasti on päästävä uudestaan reissuun, oli kyllä niin hulvatonta alusta loppuun. Kiitos Helena. <3


*blogiyhteistyö



11 kommenttia

  1. Siis ei voi kun nauraa kun mä ajattelenkin :'D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin nauran edelleen kun muistelen miten huonoo läppää heitettiin ja kaikki vaan kikatutti :'DD

      Poista
  2. Oli hauska tavata! Ja kiva kuulla että loistava uimahallisuunnitelmakin toimi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli! Ei sieltä montaa tuttua löytänyt mutta sinut kyllä heti tunnistin :)

      Poista
  3. ahhhahahahaha voi apua mä taisin laskea juuri alleni, että kiitos tästä :D :D :D :´D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sillä aikaa kun torkuit siinä niin tuossa vilisti joku ohi. Jos en tietäisi paremmin niin sanoisin että vyötiäinen" :D :D :D :D :D
      Meidän luontobongari Tintti <3
      Itsehän en ex-mettäläisenä bongailllut haukkoja ja kurkia pitkin matkaa kuin parit, sen vyötiäisen olisin kyllä halunnut nähdä :D

      Poista
    2. Ahhahaha se vyötiäisjuttu jää kyllä niin elämään :'DD Vuoden luontobongari todellakin! :D

      Poista
  4. Hei muijat, oisitte te voineet täällä idässä meillekin tulla meikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis eikä! Miks en tajunnu! Nyt kyllä harmittaa ihan hulluna! Sanoin miehellekin heti että "eikä, miks en tajunnu mennä sen Millan luokse! Pitäsköhän alkaa suunnitella uutta reissua..?" Mutta ei saanu kannatusta :D Möh. Mutta siis oli sen verran huippua että voisin kyllä kesälomareissun tehdä sinne huudeille Helenan kanssa, voisit lähtee sitten meidän kanssa drinksuille :D Nyt kyllä kyrsii, nouu! Meillä oli alunperin siis eri suunnitelmat, mutta sitten tuli peruutuksia niin ei mentykään sinne minne piti. Niin enpä tajunnu kyllä yhtään!

      Poista
  5. Kuulostaa huisin hauskalta reissulta!! Olen valmis mukaan milloin vain tuollaiseen poppooseen :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se oli kyllä ihan mieletön :'D Ja teretulemast, pitää yrittää suunnitella kesälomareissu Helsinkiin! Tai jos te käytte Kuopiossa kesällä niin tuu ihmeessä moikkaamaan! Käydään Albatrossissa terdellä :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!