Hattu voi olla barbien uima-allas ja muita kuulumisia



Kyllähän se voi olla. Ja suksisauva käy renkaanheittoon maaliksi. Tiedättekö mihin lyijytäytekynää voi käyttää? No tietenkin pikkueläinleikkiin nuotiolle tukkipuuksi. Kyllä. Näin loistavaa ajatusvirtaa minulta irtosi pääsykokeissa viime viikolla. Voi elämä sentään. :D 

Kävin siis pyrkimässä sairaanhoitajaksi. Voin muuten kertoa, että ei ollut pääsykoe ihan samaa luokkaa mitä odotin. Luulin sen olevan samanlainen kuin vuonna 2010 (mikä muutosvastarinta?) hakiessani toimintaterapeutiksi (jonne pääsin siis), mutta ei nyt ihan mennyt niin putkeen. Jotain merkitystä toki voi olla silläkin, että tänä keväänä mun edellisestä järkevästä opiskelusta eli kirjoituksista tuli kuluneeksi 7 vuotta, enkä sen jälkeen ole turhan paljon aivojani rasittanut. Toki haahuilin yliopistossa kaksi vuotta, mutta oikeastaan kävin paikan päällä vain syömässä. :D Toimintaterapiaa ehdin vuoden opiskella ennen äitiyslomille jäämistä, mutta sen vuoden jälkeen en kyllä voinut sanoa edes tietäväni mitä toimintaterapia on. Että ei ihan niin intensiivinen vuosi ehkä ollut, vaikka hyviä arvosanoja sainkin. Aivot olivat siis hivenen jäässä, onhan tässä ollut jo melkein neljä vuotta kotiäitinä ja kantanut kroonista univelkataakkaa lähes saman verran. 

Pääsykokeissa oli tosiaan tuossa alussa mainittuja kysymyksiä heti alkuun. Luovuutta siis piti kaivella jostain. Ei mennyt ehkä kovin vahvasti ja epäilen, että mun vastauksista paistaa jokseenkin selvästi että olen kotiäiti. Saisinkohan säälipisteitä: ”No tämä on nyt tainnut olla vähän liian pitkään kotona, otetaan kouluun”? :D No, tuloksia saa vielä odotella. Ei malttais!

Viime viikonloppuna meidän lapset oli ensimmäistä kertaa Miehen porukoilla yötä. Meillä oli tiedossa yhteisten ystävien juhlat, yhdistetyt valmistujaiset sekä kihlajaiset. Olin ihan fiiliksissä, jee päästään yhdessä viettämään iltaa huipputyyppien kanssa! Vois vaikka fresitan korkata! Mutta niin, ei mennyt sekään niin kuin Strömsössä. Ennen kuin ehdimme edes lähteä juhliin, saatiin kuvia kuopukselle nousseista nokkosrokon näköisistä paukamista. Pahalta näytti, ympäri vartaloa oli punaisia allergiapaukamia. En sitten uskaltanut juoda tippaakaan, jos olisikin pitänyt lähteä hakemaan lapsia kotiin. No ei haettu, hyvin lapsilla oli mennyt eikä näpyt ilmeisesti edes kutisseet tai muuten häirinneet pahasti. Saatiin juhlia rauhassa yöhön asti ja syödä superhyviä ruokia. Tarjolla oli ensin kahvipöydässä vaikka mitä ihanaa kalakukkoa (ahh!) myöten, ja olipa minunkin blogileipomuksista (haha) pöytään päässyt mukaan parsa-halloumipiiras sekä mustikka-valkosuklaamuffinssit (tosin gluteenittomina). Illan grillaukset kruunasivat herkuttelun, uusi ja maistuva yhdistelmä oli tuorejuustolla ja halloumilla päällystetyt paprikat, nam! Aamulla kuitenkin herättiin kahdeksan jälkeen (hyvin levänneenä toki kuuden tunnin unien jälkeen) puheluun että Hilppulalla oli kyllä näpyt hieman haalentuneet, mutta nyt oli toinen käsi turvoksissa. Lähdettiin sitten hakemaan lapset kotiin, panikoin jo että kohta turpoaa hengitystiet umpeen. Lääkärissäkin käytiin, nokkosrokkoa kuulemma eikä sille voi juuri mitään tehdä eikä tiedetä mistä johtuu. 




Siis kyllä on ahdistavaa kun ei tiedä mikä lapsella on hätänä! Tiistaina Hilppulalla turposi toinen silmä melkein umpeen, nyt se alkaa rauhoittua. Parka pieni näytti ihan hakatulta turvonneen ja mustan silmänsä kanssa. Mitähän vielä tulee…

No mutta on kyllä taas niin kivojakin juttuja tapahtunut että! Maanantaina olin lasten kanssa ystävän luona ja ihailin hänen vauvamahaansa. Siis apua mikä raskauskuume! Supistuksiakin sai alkaa jo kellottaa ja (minua) jännitti ihan hulluna. Seuraavana aamuna sain herätessäni katsoa ensimmäisenä kuvan yöllä syntyneestä pienestä prinsessasta. <3 Siis niin suloinen pieni! Ensi viikolla pääsen nuuskuttelemaan vauvantuoksua. Kummipoikaani sainkin nuuskutella jo, eikä hän enää mikään pieni vauva olekaan! Niin hymyilevä ja jutteleva että en ehkä kestä miten aika juoksee. Vauvat. <3


ystäväni huhtikuinen vauvamaha


Äitilandiassakin vietetiin jälleen kerran hulvatonta päivää, siis ai että nauran kun läppä vaan lentää. Äitilandian grillibileissä tutustuin Tinttiin, ja voi mikä huipputyyppi hän onkaan! Hän kävi meillä viime viikolla ja tällä viikolla tosiaan siellä Helenan luona nähtiin, on kyllä aina niin mahtavaa löytää samanhenkistä seuraa. Että kiitos vaan ja sitä tyttöjeniltaa odotellessa (kun nyt se Marskin ryyppykin löytyi haha)! 

Eilenkin tapasin uuden tyypin, joka tuntui heti omalta. Yksi lukija, joka on myös ystäväni perhetuttu (ja meillä on sama varaäiti :D) soitti ja ehdotti tapaamista. Eilen hän sitten tuli lastensa kanssa meille ja kyllä voin kertoa että siinä on muuten samanlainen kälättäjämuija kuin minä olen. Eipä ollut hiljaista ei! Illalla vielä lähdettiin terassille, joka tosin vaihtui sisätiloihin koska helkkarin sade, mutta siis oli kyllä mahtavaa. Kiitos Jules!

Huomenna lähdetään juhannuksen viettoon anoppilaan ja onneksi siellä nähdään myös Miehen siskon porukkaa, lapsillekin on serkkuja kavereiksi. Kotiin tullaan yöksi ja lauantaina sitten suunnataan mökille, meillä onkin kassillinen itikankarkotusmyrkkyjä mukaan lähdössä. Eipä voi valittaa siis, hyvä fiilis on. Huippua juhannusta kaikille!



 P.S. On muuten ollut melko heiveröistä tämä kameran muistaminen viime aikoina! Kuten myös kirjoittelutahti. Enkä edelleenkään lupaa postaavani useammin, nyt olisi nimittäin OITNB katsottavana ja oon taas innostunut lukemaankin ihan hulluna. Mutta kai muutkin on lomamoodissa? :D



13 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Siinä kyllä loisti mielikuvitus pääsykokeissa, haha :D Piti keksiä eri käyttötapoja esineille. Oli melkoisen leluihin/leikkimiseen liittyviä noi mun ehdotukset :D

      Poista
  2. Olipa hassut pääsykokeet! Mä kun hain terkkariks niin meillä oli ihan tylsät. Haastattelussa menin ihan jäihin kun kyseltiin jotain politiikasta.. :D Toivottavasti pääset :) Kiinnostava koulutus, mutta työharjotteluiden puolesta kyllä tosi rankkakin! Piru vie kun niistä ei makseta edes ruokapalkkaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oho, haastattelussa tuommosta! Meillä siinä psykologin haastattelussa se kyseli vaan sellasen lomakkeen pohjalta, mikä oli pitäny täyttää. Ja kirjallisessa osiossa oli matikkaa, loogista päättelykykyä ja hahmottamista ja sitten noita psykologisia osuuksia. Terkkariks olisin hakenut mutta ei ollu nyt keväällä, syksyllä sitten siihen kokeilen (pääsen tai en nyt tähän). Mutta joo noi luovat osiot, ahhahaa voi minua ja mun mielikuvitusta :D Kyllä ne ehkä kahtoo että tää on ollu liian pitkään vaan kotona :DD

      Poista
  3. Kiva oli lukea kuulumisia :-)
    Milloin tiedät tulokset?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulokset tulee 3.7. niin siihen asti saa jännäillä, kääk! Ennen pääsykokeita olin vähän ehkä jopa välinpitämätön että pääsenkö kun oikeestaan haluisin olla vaan kotona lasten kanssa, mutta nyt kokeiden jälkeen on tuntunu enemmän siltä että kyllä harmittaa jos ei pääse! Edelleen haluisin olla lasten kanssa kotona mutta jotenkin ei enää tunnu ihan niin mahdottomalta se koulukaan. Plus ei jaksais niitä kokeita enää, yli kolme tuntia kirjallisia ja ahisti kun aina aika loppu kesken ja tuntu että meni kaikki ihan hanurilleen :DD

      Poista
  4. Terassikeli on täällä! Nyt! Meillä! :D tosin mukissa vain kahvia! Hitsin välimatka.. Muuten kutsuisin sut (teidät) terdelle! ;)

    -jules

    P.s. Lapset leikkineet ilman minua hiekkiksellä Jo Ainakin 3min.!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin hitsi, oli kyllä niiiin kivvaa jutskailla! <3 Ja hei, kolme minuuttia on jo hyvä alku :D

      Poista
  5. Toivottavasti pääset kouluun! :)

    Meidän esikoisella turposi viime kesänä yllättäen nopeasti puolet naamasta. Näytti ihan samanlaiselta. Kyllä säikäytti, kiireellä mentiin päivystykseen missä sai adrenaliinipistoksen. Sinä yönä ei sitten lapsikaan nukkunut vaan oli ihan virtasena ;) Todnäk oli vain itikka pistänyt, joten nyt on aina reissussa lääkkeet mukana öttiäisten varalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oho, ihan adrenaliinia saitte! Mä oon miettiny että saakohan sitä reseptillä itselle mukaan jos on vaan tälläisiä oireita eikä tyyliin kurkun umpeen turpoomista. Ei vaan viittis kokeilla jossain vaikka jossain keskellä korpee että mitähän tapahtuu jos ampiainen pistää kaulan lähelle.. Kun itikoistakin tulee julmetut paukamat. :/ Nyt on kyllä käytetty sitten itikkamyrkkyjä ja mökille ripoteltu savuja joka kulmaan, mutta kyllähän tuo parka silti reagoi.

      Ja joo oli varmaan virkee lapsi sen piikin jälkeen :D

      Poista
  6. Luin ekat lauseet postauksesta ja olin jo kirjoittamassa, että helvetti kun kuulostaa ihan meidän pääsykokeilta mut sieltähän se sit tulikin :D Eli been there! :D

    Mun mielestä ne oli yllättävän rankat, kun niin hirveellä paniikkiaikataululla vetää 1000 muutaman minuutin kestävää tehtävää, jotka vaatii luovuutta, päättelyä, nopeutta, tietoa, taitoa ja vähän sitä omaa päätä ja luonnettakin. Mä olin ihan varma, etten pääsis, mutta lopulta pääsinkin eka jatkoon ja tokasta osuudesta sain täydet :D Eli you never know, todellaki!

    Toivottavasti pääset, tsemii!! Näkisin sut etenkin terkkana kyl ihan kevyesti ;) <3

    Ps. Oli tosi kiva lueskella kuulumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä rankat oikeesti! Varsinkin kun ei oo tottunu nyt oikein noita aivoja rasittamaan :D Mutta siis meillä ei kyllä ollu mitään että eka osuus ja sitten jos jatkoon pääsee, vaan kaikki teki kirjallisen ja psykologin haastattelun. Mitä ne teidän osuudet siis oli ja oliko ne ihan eri päivinä?

      Ja kiitos <3 Terkka mulla se tavoite oliskin, harmitti kun nyt keväällä ei ollu hakua täällä. Että vaikka nyt jotenkin onnistuisin tuonne pääsemäänkin niin pitää kuitenkin mennä uudestaan pääsykokeisiin syksyllä, dämn :D

      Poista
    2. Täällä oli silleen, että joku tietty prosentti kutsuttiin pääsykokeisiin ja niistä joku tietty prosentti päästettiin ekasta osiosta läpi. Eka osio oli ne kirjalliset ja sitten, jos kuului siihen sakkiin, joka oli tietyn määrän parhaita joukossa (hitto, miten vaikee selittää näin väsyneenä :D), niin pääsi siihen psykologin haastatteluun, samana päivänä siis. Eli siis jos ei ollut parhaiten pärjäävien joukossa kirjallisissa kokeissa, niin ei päässyt haastatteluun ollenkaan.

      Mut siis sähän voit myös ensin käydä ne sh-opinnot ja sitten vaan hakea jatkokoulutukseen terkkaan, ainakin täällä voi niin tehdä :) Meidän luokallakin on monia, jotka aikoo hakea sh-opintojen jälkeen kätilöksi, itsekin mietiskelen sitä vaihtoehtoa. Toivottavasti pääset anyways, oottelen päivitystä heti tulosten tultua ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!