Niitä näitä



Jotenkin tuntuu, että päivät vain valuvat ohi. Juuri mitään ei olevinaan tee, mutta niin se vain aika kuluu ja kohta on taas uusi viikko. Hyvin pitkälti olen pysynyt lasten kanssa akselilla koti-lähipuisto-kerho/päiväkoti ja vetäytynyt omaan pesään. Jos jossain vaiheessa tuntui, etten ole juuri kotona iltaisin, niin nyt olen ainakin ollut. Joka ilta. Tuossa noin sohvalla. Ei ole paljon Fressikortti enää poltellut, haha. 

Ehkä johtuu siitäkin, että pinna on ollut hivenen kireämmällä taas esikoisen uhmaamisen suhteen. En ole tarpeeksi käynyt tuulettamassa päätään kodin ulkopuolella ja nähnyt ystäviä (ainakaan ilman lapsia). Tai sitten se johtuu siitä, että esikoisen uhma on taas noussut uudelle tasolle. Siis milloin, MILLOIN minä sen opin että ei kannata ikinä sanoa ääneen, jos joku asia on hyvin?! Nimimerkillä juuri vähän aikaa sitten Miehelle todennut, miten kivasti menee esikoisen kanssa. Not anymore. Pessimisti ei pety ja sillä lailla.

Mutta no, nyt olen herännyt tähän saamattomuuteen. Vaikka aina kehtuuttaa (savvoo <3) lähteä, niin kyllä se vaan virkistää mieltä kun jaksaa raahautua pois koti(kiukku)kuplasta. Eilen kävin pitkästä aikaa illalla syömässä ystävän kanssa, ja sieltä suuntasin vielä hetken mielijohteesta toisen ystävän uudelle kämpälle vilkuilemaan remontin etenemistä. Siis miten kiva ilta! <3 Tänään vein esikoisen päiväkotiin (kyllä, olen niitä äitejä jotka pitävät lastaan virikkeellisesti 10 pv/kk tarhassa enkä edes häpeä) ja kuopuksen kerhoon, hain tuoreita riisipiirakoita ja menin aamupalalle ystävän seesteiseen kotiin. Miten ihana oli istua rauhassa syömässä ja kälättämässä, ahh miten rentouttava aamupäivä. Selailtiin vielä yhdessä läpi minun hänelle tekemä kuvakirja (ziisös siitäkin on yli 8 vuotta!) meidän historiasta, hittolainen miten hyviä muistoja siellä olikaan jo vuodesta 1996 lähtien. Ollaan me kyllä ihme pässejä yhdessä. Ystävät on <3




Toivon, että viikonloppu ei mene vallan tappeluksi taas, tuntuu että lapset temppuilevat aina silloin enemmän ja nukkuvatkin huonommin. Ehkä he protestoivat isille, joka on kotona eikä töissä. Mene ja tiedä heidän sielunmaailmasta. Ihan nyt kohtaloa uhmaten kuitenkin varovaisesti totean, että kyl tää tästä! Ja varsinkin, kun ajattelin huomennakin tuulettua illalla ahaha. :D

Kivaa viikonloppua tyypit!


  P.S. Tarviin uuden kameran! En saa otettua itsestäni kunnon kuvaa ahaha :D




4 kommenttia

  1. höpöhöpö sie näytät tosi nätille tuossa kuvassa! :) tsemppiä uhmailujen kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuva vaati aika paljon muokkausta, koska oli niin hämärä :D Sillä objektiivilla millä yleensä kuvaan, en saa otettua itsestäni kuvaa kun käsi ei riitä tarpeeksi kauas ja muuten kuvassa näkyy vain nenä :D Toinen objektiivi ei olekaan sitten niin valovoimainen.. Mutta kiitos <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!